Helsingforspolitiker med många uppdrag inom utbildnings- och kulturfältet, trebarnsmamma, litteraturvetare och stadsfullmäktig sedan 2005
Centrala förtroendeuppdrag:
- Ledamot av Stadsfullmäktige i Helsingfors 2005 –
- Ordförande för Sydkustens landskapsförbund rf. 2006 –
- Ledamot av Utbildningsnämnden 2005 –
- Ledamot av delegationen för språkärenden vid justitieministeriet 2008-2011
- Styrelsemedlem Svenska framtidsskolan ab (Practicum) 2009 –
- Ledamot av delegationen för den svenska verksamheten vid Helsingfors universitet 2005 –
- Folktingsdelegat 2005 –
- Medlem av församlingsrådet vid Södra svenska församlingen, Hfors 2002 – 2008, församlingsrådet vid Johannes 2009 –
- Styrelsemedlem Villa Karos vänner, Luckan, Viirus, Barnavårdsföreningen
- Litterär produktion:*
- Morgon vid räcke, Söderströms 1995.
- Essä i antologin De Andra, Söderströms 2009.
Filosofie kandidatexamen vid Nordiska språk med svensk litteratur som huvudämne. Författaren, privatsfären och publiken -en undersökning av den författarbiografiska tolkningens roll i mottagandet och förståelsen av Ulf Lundells rocktexter, Helsingfors universitet 1990.
Studerande vid Hanken 1988-1996, kurser i bl.a. bokföring (den viktigaste!), företagsadministration och marknadsföring.
Producentkurs vid Teaterhögskolans Fortbildningsenhet 1996, en av de första. Tietoa tuottajalle – Helsinki 2000 kulttuurikaupunki ja sponsorointi, i samarbete med Pia Halme och Isa Nilsson, 1996.
Regional försvarskurs, Tusby 2006
Samhälleligt orienterad sedan unga år, talar sju språk, intresserad av tro, vetenskap och historia.
Tal Stge: Skatuddshotellet 7.4.10
Ärade herr ordförande, bästa fullmäktige,
Arvoisa herra puheenjohtaja,
Det här projektet har jag velat understöda, Helsingfors behöver utländskt inflytande i sin stadsplanering och friska visioner. Vi behöver ett nytt formspråk och modiga grepp i vår stadsplanering.
Olen viimeisten vuosien varrrella useaan otteeseen ajatellut että vaikka hotelli tuntuu kömpelöltä ja oudolta paikkaansa, olisi tarkoituksenmukaista että se rakennettaisiin. Tontin myynnistä saataisiin jonkin verran tuloja, joista suuri osa kyllä menisi katu-alueen kehittämiseen ja maanparannukseen. Rakennusaikainen työpanos ei tietenkään olisi suomenkielistä, eikä ruotsinkielistäkään, mutta kaiken kaikkiaan alueen elävöittäminen ikävien Enson toimistotalon ja UM:n toimiston edessä olisi toivottavaa. Norjalaisen investoijan taksepäin suuntautunut Aallon nostalgisointi on tietenkin tuntunut hieman naurettavalta, mutta senkin olisi voinut vielä niellä. Äänestäjien mielipiteistä olen ajatellut että ne ovat osoitus siitä että uutta aina vierastetaan.
Mutta arvoisat valtuutetut,
Rkp:llä on tästä asiasta poikkeuksellisesti ryhmäpäätös, ja kielteinen sellainen.
Näistä havainnekuvista puuttu eräs keskeinen elementti. Hotellin nimi, nimikyltti sekä mahdolliset mainoskyltit. En ole missään maailmassa nähnyt hotellia jolla ei olisi nimeä eikä mainoskylttiä. Lukeeko siinä muutaman vuoden päästä Sokos, Sheraton, Hotel Norge tai Radisson?
Kuvassa katsomme kaupallista rakennusta joka näistä elementeistä riisuttuna, näyttää julkiselta ja kaupunkilaisille avoimelta tilalta. Sitä se ei kuitenkaan tule olemaan ja juuri tähän seikkaan varsinkin ulkomailta pyydetyt lausunnot ovat kiinnittäneet huomiota.
Mikäli tämä esitys hyväksytään, tämän päivän esityslistassa olevien havaintokuvien mukaan (View from Suomenlinna ferry) eli mereltä tultaessa, olisimme asettamassa kaupallisen rakennuksen Tasavallan presidentinlinnan eteen, niin että näkymä mereltäpäin on täysin tukossa suhteessa maan keskeiseen vallan symboliin.
Om man inte visst bättre – kunde man kunde nästan tro, att förslaget till hotellbyggnad är ett politiskt ställningstagande mot presdentmakten i landet.
Vaikka moni on Helsinkiin sisämaasta tullut, on kaupunki historiallisesti rakentunut mereltä, Suomenlinnasta lähtien. Mereltä tulivat vaikutteet ja Etelä satama sekä Esplanadi ja Senaatintori ovat meidän ainoaa olemassa olevaa vaatimattoman pientä ”vanhaa kaupunkia”. Tälle pienelle aluelle jossa rakennukset ovat aivan eri kokoluokkaa, hotelli ei vain sovi.
Täällä viitataan usein siihen kuinka naapurimaissa toimitaan. Uskooko kukaan että Tukholma asettaisi kaupallista toimintoa kuninkaanlinnansa eteen. Entä vastaavalle paikalle Pietariin? Entä kuka saisi rakentaa tällaisen Tallinnan vanhan kaupungin eteen? Ei kukaan, koska mantereella on pidetty kiinni historiallisen pääkaupungin ympäristöstä, niin että pilvenpiirtäjät sijaitsevat siitä erillään eivätkä pääse tukkimaan kaupungin näkymää eivät varsinkaan mereltäpäin, sieltä mistä vieraat saapuvat.
Responsen från invånarna och från skatuddsborna har varit övervägande och mycket negativ. Det fortfarande alltför massiva hotellet skulle slutligen skära av Skatuddsborna från stadskärnan. Katajanokka leikkautuisi loppullisesti irti historiallisesta kaupungista ja jättäisi jo tiivisti rakennetun alueen pimeiden korkeiden fasadien taakse, ikään kuin keskustan takapihaksi.
Katajanokan liikenne kapeiden siltojen yli on jo nykyisellään sotkuinen. Esittelijän mukaan liikenne alueella vähenisi, vaikka maalaisjärki sanoisi muuta – miten hotellin tarvitsema ympärivuotinen huoltoliikenne puuroutuvan Etelä sataman kautta järjestyy? Onko huoltoliikenne ja saattoliikenne Etelä satamaan laskettu mahtuvan kulkemaan jo tukkoisten katajanokan siltojen yli vai tuleeko muutaman vuoden päästä vaatimus rakentaa maanalaisen huoltotunneli Katajanokalle?
Beredningstexten i frågan är ovanligt förkrossande och de avgivna uttalandena överlag negativa. Man använder långa stycken för att argumentera för att just denna tomt är eller inte är en del av nationallandskapet. Bondförnuftet är ändå entydigt. Mittemot Presidentslottet och i Södra Hamnen ÄR vårt nationallandskap, om det sedan utgör ett av hörnen i landskapet är av underordnad betydelse.
På sid 80 i den svenska texten framgår i stycket om energiekonomi, att glasfasaderna och isoleringsglaset är på planeringsstadiet och att någon produkt för detta ännu inte finns på marknaden? Är det så kallade designhotellet, mitt i vårt nationallandskap ett fasadexperiment där vi andvänder ännu obeprövade fasadmaterial? Det låter som ett bekant, tidigare begått misstag!
Listatekstistä sivu 80 ilmenee että keskeinen suunnittelun elementti, eli lasinen julkisivumateriaali ja eristys eivät vielä ole markkinoilta saatavissa. Ollaanko siis experimenteeramassa julkisivumateriaaleilla, ja vielä tällä paikalla? Merkillistä muttei sen kummempaa kuin Kiasman julkisivumateriaalien suhteen. Toivottavasti jo tänään, sinänsä hieno Kiasma, mutta sen erittäin halvalta näyttävä julkisivumateriaali voidaan pian kokonaisuudessaan vaihtaa uuteen..
Ärade ordförande, bästa fullmäktige,
jag kan inte på något sätt ställa mej bakom planerna för hotellet på Skatudden och jag understöder därför ledamoten Peltolas förslag om förkastande. Kiitos – tack.
Artiklar & Insändare
- Kolumn Läraren 27.8.10:Falsk anspråkslöshet?
- Hbl:juni 2010 Gymnasieplatserna i Hfors
- Kolumn Läraren 27.5.10:Demokratin överlever bara om vi väljer den
Tal
- Tal i stadsfullmäktige 23.6.10
- Tal 2.6.10: Servicenätet i Helsingfors
- Tal Stge: Skatuddshotellet 7.4.10
Kontakta mig
- maria.bjornberg-enckell [a] sfp.fi
- 040 774 6797
- Läs min blogg »