Maria Björnberg-Enckell

Helsingforspolitiker med många uppdrag inom utbildnings- och kulturfältet, trebarnsmamma, litteraturvetare och stadsfullmäktig sedan 2005

Läs mera >>

<< Tillbaka

Tal Stge: Skatuddshotellet 7.4.10

Ärade herr ordförande, bästa fullmäktige,
Arvoisa herra puheenjohtaja,

Det här projektet har jag velat understöda, Helsingfors behöver utländskt inflytande i sin stadsplanering och friska visioner. Vi behöver ett nytt formspråk och modiga grepp i vår stadsplanering.

Olen viimeisten vuosien varrrella useaan otteeseen ajatellut että vaikka hotelli tuntuu kömpelöltä ja oudolta paikkaansa, olisi tarkoituksenmukaista että se rakennettaisiin. Tontin myynnistä saataisiin jonkin verran tuloja, joista suuri osa kyllä menisi katu-alueen kehittämiseen ja maanparannukseen. Rakennusaikainen työpanos ei tietenkään olisi suomenkielistä, eikä ruotsinkielistäkään, mutta kaiken kaikkiaan alueen elävöittäminen ikävien Enson toimistotalon ja UM:n toimiston edessä olisi toivottavaa. Norjalaisen investoijan taksepäin suuntautunut Aallon nostalgisointi on tietenkin tuntunut hieman naurettavalta, mutta senkin olisi voinut vielä niellä. Äänestäjien mielipiteistä olen ajatellut että ne ovat osoitus siitä että uutta aina vierastetaan.

Mutta arvoisat valtuutetut,
Rkp:llä on tästä asiasta poikkeuksellisesti ryhmäpäätös, ja kielteinen sellainen.
Näistä havainnekuvista puuttu eräs keskeinen elementti. Hotellin nimi, nimikyltti sekä mahdolliset mainoskyltit. En ole missään maailmassa nähnyt hotellia jolla ei olisi nimeä eikä mainoskylttiä. Lukeeko siinä muutaman vuoden päästä Sokos, Sheraton, Hotel Norge tai Radisson?
Kuvassa katsomme kaupallista rakennusta joka näistä elementeistä riisuttuna, näyttää julkiselta ja kaupunkilaisille avoimelta tilalta. Sitä se ei kuitenkaan tule olemaan ja juuri tähän seikkaan varsinkin ulkomailta pyydetyt lausunnot ovat kiinnittäneet huomiota.

Mikäli tämä esitys hyväksytään, tämän päivän esityslistassa olevien havaintokuvien mukaan (View from Suomenlinna ferry) eli mereltä tultaessa, olisimme asettamassa kaupallisen rakennuksen Tasavallan presidentinlinnan eteen, niin että näkymä mereltäpäin on täysin tukossa suhteessa maan keskeiseen vallan symboliin.

Om man inte visst bättre – kunde man kunde nästan tro, att förslaget till hotellbyggnad är ett politiskt ställningstagande mot presdentmakten i landet.

Vaikka moni on Helsinkiin sisämaasta tullut, on kaupunki historiallisesti rakentunut mereltä, Suomenlinnasta lähtien. Mereltä tulivat vaikutteet ja Etelä satama sekä Esplanadi ja Senaatintori ovat meidän ainoaa olemassa olevaa vaatimattoman pientä ”vanhaa kaupunkia”. Tälle pienelle aluelle jossa rakennukset ovat aivan eri kokoluokkaa, hotelli ei vain sovi.

Täällä viitataan usein siihen kuinka naapurimaissa toimitaan. Uskooko kukaan että Tukholma asettaisi kaupallista toimintoa kuninkaanlinnansa eteen. Entä vastaavalle paikalle Pietariin? Entä kuka saisi rakentaa tällaisen Tallinnan vanhan kaupungin eteen? Ei kukaan, koska mantereella on pidetty kiinni historiallisen pääkaupungin ympäristöstä, niin että pilvenpiirtäjät sijaitsevat siitä erillään eivätkä pääse tukkimaan kaupungin näkymää eivät varsinkaan mereltäpäin, sieltä mistä vieraat saapuvat.

Responsen från invånarna och från skatuddsborna har varit övervägande och mycket negativ. Det fortfarande alltför massiva hotellet skulle slutligen skära av Skatuddsborna från stadskärnan. Katajanokka leikkautuisi loppullisesti irti historiallisesta kaupungista ja jättäisi jo tiivisti rakennetun alueen pimeiden korkeiden fasadien taakse, ikään kuin keskustan takapihaksi.

Katajanokan liikenne kapeiden siltojen yli on jo nykyisellään sotkuinen. Esittelijän mukaan liikenne alueella vähenisi, vaikka maalaisjärki sanoisi muuta – miten hotellin tarvitsema ympärivuotinen huoltoliikenne puuroutuvan Etelä sataman kautta järjestyy? Onko huoltoliikenne ja saattoliikenne Etelä satamaan laskettu mahtuvan kulkemaan jo tukkoisten katajanokan siltojen yli vai tuleeko muutaman vuoden päästä vaatimus rakentaa maanalaisen huoltotunneli Katajanokalle?

Beredningstexten i frågan är ovanligt förkrossande och de avgivna uttalandena överlag negativa. Man använder långa stycken för att argumentera för att just denna tomt är eller inte är en del av nationallandskapet. Bondförnuftet är ändå entydigt. Mittemot Presidentslottet och i Södra Hamnen ÄR vårt nationallandskap, om det sedan utgör ett av hörnen i landskapet är av underordnad betydelse.

På sid 80 i den svenska texten framgår i stycket om energiekonomi, att glasfasaderna och isoleringsglaset är på planeringsstadiet och att någon produkt för detta ännu inte finns på marknaden? Är det så kallade designhotellet, mitt i vårt nationallandskap ett fasadexperiment där vi andvänder ännu obeprövade fasadmaterial? Det låter som ett bekant, tidigare begått misstag!
Listatekstistä sivu 80 ilmenee että keskeinen suunnittelun elementti, eli lasinen julkisivumateriaali ja eristys eivät vielä ole markkinoilta saatavissa. Ollaanko siis experimenteeramassa julkisivumateriaaleilla, ja vielä tällä paikalla? Merkillistä muttei sen kummempaa kuin Kiasman julkisivumateriaalien suhteen. Toivottavasti jo tänään, sinänsä hieno Kiasma, mutta sen erittäin halvalta näyttävä julkisivumateriaali voidaan pian kokonaisuudessaan vaihtaa uuteen..

Ärade ordförande, bästa fullmäktige,
jag kan inte på något sätt ställa mej bakom planerna för hotellet på Skatudden och jag understöder därför ledamoten Peltolas förslag om förkastande. Kiitos – tack.